Ei rattiin asiaa - vieläkään!

Fazer mansikka & vanilja

Sen sijaan, että julkaisisin tekstin, joka on ollut työn alla pitkään (aihe: "takaisin rattiin"), julkaisen tunnelmia siitä, miksi minulla ei vieläkään ole minkään moottoriajoneuvon rattiin asiaa. Se on meinaan niin, että kun liikaa tutkitaan, niin liikaa löydetään. Mun aivojeni tilannettahan seurataan magneettikuvilla muutaman kerran vuodessa. Viimeisessä kuvassa näkyy parin millimetrin kokoinen  "turpeampi" alue, josta he siellä työryhmässä taas vänkäävät. Lääkärit ovat olleet käsittääkseni jo vuoden verran vähän "epävarmoja" siitä, mitä siellä leikkausontelossa nyt oikein on. Mun tilannetta seurannut radiologi on saikulla ja tämä uusi kuviin perehtynyt setä oli verrannut kuvia aiempiin  ja on sillä linjalla, että "aiempaa leveämpi signaalimuutosvyöhyke sopii enemmän jäännöstuumoriin kuin postoperatiiviseen". Jaahas. Jos muistat vuoristorata-postaukseni vuoden takaa, siinähän leikkauksen jälkeisestä magneettikuvasta oli samaa vänkäystä ja silloin ensin sairaalassa ollessani aamupäivällä sanottiin, että "sori, et pääsekään kotiin, kaivamme päätäsi uudestaan, sinne jäi jotain" ja iltapäivällä "sori hässäkkä, pääset sittenkin kotiin, se on vaan ihan sitä pientä infarktia, ei kannata kaivella". Hyvä, että tutkivat. En sitä sano. Ja tiedän että diagnoosien teko ei ole helppoa, ei todella. Tälläistä se diagnoosien ja hoitopäätösten tekeminen nyt vaan on. Ja aina mennään varman päälle, sekin on valtavan hyvä.

No, en jaksa sen kummempia tunnelmia nyt ruveta tänne kirjoittelemaan, kyllä niitä sitten jossain vaihessa taas varmaan tulee.  Ja tulee päivitystä siitä, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Itsekin olen vähän pihalla. Mutta kuulemma pääsen taas keskustelemaan neurokirurgini kanssa kuukauden sisällä ja sitten tiedän paremmin. Täytyy vähän sulatella asiaa ja hankkia tietoa. Kerron sitten kun asiat varmistuvat. Tämä on kuitenkin julkinen blogi.

Palatakseni alkuperäiseen otsikkoon "ei rattiin asiaa", lääkäri kertoi, että ajoluvan palauttamiseen tarvitaan, että mitään näistä seuraavista ei saa olla:
a) epileptisiä kohtauksia (joo ei ole ollut, ei pienintäkään, karenssivuosi tajuttomuuskohtauksesta on kulunut)
b) kognitiiviset kyvyt ei riitä ajokykyyn (on testattu että riittää)
c) pään magneettikuvassa tilanne on muuttunut. 

Tämän kohdan c-perusteella EN SAA AJOLUPAAN OIKEUTTAVAA LÄÄKÄRINTODISTUSTA. Se on ymmärrettävää ja loogista, mutta VOI ELÄMÄ SILTI!!

Olinkin tässä varannut jo 2 aikaa Raaseporin poliisiasemalle (koska se on ainoa, jonne voi lähimmän 100 km alueella varata aikoja) kyseistä toimenpidettä varten, ollut sähköpostitse yhteydessä poliisin palveluun ja kysellyt, miten nopeiten saisin korttini takaisin ja varautunut jonottamaan eväslaukun kanssa Turun pääpoliisiasemalla vuoronumerolla heti kun todistus on kourassa, koska siellä se korttini fyysisesti sijaitsee. Eipä tarvita näitä ei. Sen sijaan ostin levyn Fazeria, kaksi pikkunarsissipurkkia ja Jacky makupaloja "maitosuklaa" ja ajattelin puuhastella jotain mukavaa ja hoitaa työni. Pettymys on iso. Ja tietysti odottelen kovasti näitä lääkäritapaamisia, että tiedetään mitä toimenpiteitä tämä nyt vaatii.