perjantai 26. heinäkuuta 2019

Toipumassa pettymyksestä

Maanantaina tuli osastolta kaksi soittoa. Ensimmäisessä hoidonsuunnittelija kertoi, että leikkaus siirtyy, koska heille on tullut kiireellisempi potilas ja leikkausajat ovat kortilla kesälomien takia. Hän ilmoitti uuden ajan olevan 26.8. Olin todella vihainen siitä, että kun juuri olin päästänyt vähän tunteita pintaan ja ruvennut orientoitumaan sairastamiseen, homma perutaan ja koko ruljanssi eli sädehoito, sytostaatit ja se ajokortin saaminen siirtyy taas. Loppupuhelusta en saanut sanottua juuri mitään, koska itketti. Soitin miehelle ja pomolle ja laitoin viestin ystäville.

Toinen soitto tuli kirurgilta, jossa hän pahoitteli kovasti tilannetta ja kertoi, että olivat saaneet minulle vähän aikaisemman ajan eli 15.8. Tämä lohdutti. Mutta se, että uskoisin tuon leikkauspäivämäärän pysyvän tuossa, vaatii vähän enemmän psyykkausta.

En muista kerroinko, mutta pari viikkoa sitten nukuin vähän huonosti ja heräsin siihen säikähdykseen, että unessa hoitaja soitti minulle ja sanoi että "leikkaustasi on siirretty 3 viikkoa eteenpäin". Säikähdin tätä niin että heräsin. En tiedä uskaltaako tässä enää nukahtaakaan, kun ei tiedä mitä uutisia sieltä seuraavaksi tulee. Hyvä uutinen oli kuitenkin se, että viime viikon magneettikuvien perusteella jäännöskasvain ei näytä kasvaneen tämän odotteluajan (huhtikuun alusta alkaen) aikana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti