maanantai 4. maaliskuuta 2019

Päivystyksessä kuultua

Päätinpä julkaista tekstin, joka on ollut työstössä pidempään. Nimittäin muutaman kerran on tullut käytyä  yliopistosairaalan kirurgian ja neuron päivystyksissä. Nehän ovat avaria halleja, joissa petipaikkoja on yritetty erotella sinisellä verholla, joka antaa hiukan näkö- mutta ei lainkaan yksityisyydensuojaa. Kaikenlaista on tullut kuultua, tässä muutama viaton esimerkki. (Nimet muutettu)

Whoum-whoum-whoum-whoum
“Jaahas, 7 viikkoa. Mitenkäs raskaus on todettu?” “Neljällä erimerkkisellä raskaustestillä” “Taitaa olla ensimmäinen raskaus.” “Juu

Joo moi, mää stressaan niistä töistä, kun nyt on vähän liikaa kaikkea. Voitko hoitaa sen keskiviikon palaverin, jos mä vaikka joudun tästä leikkaussaliin.”

“Näyttää siltä, että saatiin virtsa kulkemaan taas, jatketaan huuhtelua.” (toista tuntia vanhan miehen hiljaista voihkintaa, sisäänpäinhengittelyä ja hampaiden puremista ja hiljaista itkua) Hei herra, teidän vaimo kyselee puhelimessa, miten te voitte? “Kohtalaisesti

“Hei menkää nyt siihen sängylle. Teidän pitää mennä sängylle, ei voi nyt lähteä mihinkään. Ei saa ottaa kiinni, ai tuo teki kippeetä. Ei saa yrittää laitojen välistä. Menkää herra nyt siihen sängylle… (mutinaa ja kevyttä sadattelua) “Tässä tulee nyt kohta vahinko, menkääpä herra nyt siihen SÄNGYLLE pitkälleen, ei saa lähteä nyt, odotellaan lääkäriä, olette sairaalassa!”

Joo, soittelin vaan, kun tääl ei oo vielä mitään tapahtunu ja en tiedä yhtään milloin pääsen lähtemään, verikokeet on otettu ja odotellaan lääkäriä. Onko siellä jääkaapin ylähyllyllä Veetille ruokaa, älä sitä marjapuuroa ota, se on vanhaa. Laita kauppalistaa tulemaan, jos ehtisin vielä kaupan kautta .”

"Kyllä, kyllä. Kääntykääpäs sitten oikealle kyljelle ja koukistakaa polvet ja vetäkää ne leukaa kohti. Flup. Sattuuko tämä, entäs TÄMÄ" "Ei, mutta se on vaan muuten ällöttävää"

“No-niin, olen päivystävä kirurgi. Teillä on pissatulehdus ja paljon kystia maksassa. Antibioottitippaa sitten vaan.

Niin tämä pissanäyte. Niin semmosta vaan hoitajalle sanon että kun minulla on ollut peräpukamia varmaan 20 vuotta, niin niistä saattaa sitten tulla tuohon...näytteeseen…niinkuin. Ettei varmaan ole ihan kirkasta.

Piip-piip- PIIP-PIIP-PIIP.

Ei voi sanoa muuta kuin respektiä kaikille hoitajille ja useimmille lääkäreillekin. Mulle on ainakin tullut sellainen olo, että jokainen on yrittänyt auttaa.

1 kommentti:

  1. Sielläpä sitä on makoiltu ja oltu toimenpiteissä. Kaikki kuuluu itselle ja kaikille kuuluu, mitä itselle tehdään. Vaan minkäs voi! Helpostusta siellä saadaan kuitenkin vaivoihin tai ainakin lähete jonnekin josta sitä myöhemmin saadaan. Hyvää työtä tekevät kovassa kiireessä. Anne ihmetteli joskus päivystyksessä, mitä paljon kaiken karvaisia hörhöjä siellä oli, eikä siksi olisi sinne juuri halunnut.

    VastaaPoista