Leikkauksen jälkitarkastuksessa

Kirjoitin tähän äsken melko pitkän blogitekstin kännykällä bussissa. Huomasin yhtäkkiä, että olin unohtanut vaihtaa bussia ja jouduin käymään päätepysäkillä kyselemässä kuskilta, miten pääsisin oikeaan paikkaan. Sählingissä meni puoli tuntia, palasin takaisin Turkuun ja pääsin oikeaan bussiin ja avatessani bloggersovelluksen kaikki kirjoittamani teksti oli pyyhkiytynyt pois. Muistan kirjoittaneeni, että tämänpäiväisessä leikkauksen jälkitarkastuksessa puhuimme kirurgin kanssa siitä, että muuten pääni on ihan kunnossa, mutta tietyissä tilanteissa (melussa, väsyneenä, stressissä) keskittymiskyky ja lähimuisti on heikko ja väsyvyyttä on. Kappas!
Haava on hyvin parantunut, mutta kirurgi joutui kaivamaan sieltä esiin törröttävän sulamattoman ompeleen. Sitä nypykkää olin itsekin ihmetellyt ja yrittänyt nyppiä, mutta siitä tuli vaan pää kipeäksi. Nyt täytyy olla skarppina ja katsella vähän ikkunoista ulos, että en vahingossa löydä itseäni Naantalista.
Ajokorttiasiasta päättää neurologi (yllätys), mutta kirurgin mukaan ei pitäisi olla estettä sille, että saisin kortin takaisin lokakuussa, reilun 2kk päästä leikkauksesta. Odottelen siis neurologin soittoa asiasta. Seuraava magneettikuva on marraskuun alussa. Kuvaseurantaa jatketaan toistaiseksi 3kk välein, koska ei liitännäishoitoja ole menossa. Mukavalle kirurgille sanoin lähtiessä vaan, että tämä tuntuu hölmöltä sanoa, mutta toivottavasti ei tavata pitkään aikaan. Hän kommentoi, että kiitos samoin 🤣