keskiviikko 2. toukokuuta 2018

Vappuna vuoristorata-ajelulla!!

Kuva Pixabaysta: Creative Commons CC0 . Kuva   käyttäjän: Free-Photos

Siviilifacebook-tilini tulvii. <3 Saan valtavat määrät kommentteja, rohkaisua ja tykkäyksiä, kännykän tekstiviestit, messenger ja WhatsApp piippailee viestejä ja yhteydenottoja teiltä ihanilta vuoristorata-kyytiläisiltä. Olen lätkinyt aika hallitsemattomasti siviilifacebookaveripyyntöjä, koska haluan verkostoitua, mutta jos se tuntuu sinusta typerältä, kun emme tunne oikeassa elämässä, voit vain tykätä ankkasumussa blogifanisivustani FB:ssä (täällä)  ja sinne voi myös kommentoida. En ole yleensä facekaveri ihmisten kanssa, joita en tunne oikeassa elämässä tarpeeksi, mutta nyt on tilanne toinen. Mutta en halua että mun oikealla nimelläni oleva facetilini alkaa elämään jotain aivokasvainelämää, niin, että kukaan oikeassa elämässäni oleva henkilö ahdistuu, eikä uskalla enää puhua omista vaivoistaan ja harmeistaan, vaan toivon, että siviilifacetilini saisi jatkaa keveämmällä linjalla ja sieltä ei tule mitään syöpäpäivityspläjäystä ja roiseja kuvia kaikkien silmille sata kertaa päivässä. Siksi vielä kerran, kunnioitathan anonymiteettiani ja jutellaan blogisssa ja blogini facesivulla: https://www.facebook.com/ankkasumupilvessa/ . Tätä blogia ilmeisesti näyttää ainakin vielä näin sen alkutaipaleella lukevan yllättävän paljon erilaisia henkilöitä, joista vain osa tuntee minut oikeassa elämässä ja haluan pitää sen sellaisena. Tästä syystä blogiin voi suoraan kommentoida vain niin, että kommentit lähtevät minulle esitarkistettavaksi - samalla voin tsekata, ettei kukaan sano mitään kovin varomatonta ja voin jatkaa tätä näin avoimesti, koska tämä on minulle kuin terapiaa. Mutta vähän kuin savolaisen kanssa - vastuu siitä, mitä täältä voi kuulla, on kuulijalla! Ei kannata lukea jos ällöttää tai ahdistaa. Mä vaan kirjoitan. En pysty estämään sen tuloa. Tänne ei ole pakko tulla enkä loukkaannu, jos joku läheisistäni ei blogia jaksa lukea. Mutta tämä on minun päiväkirjani ja saattaa olla, että tämä tuo jonkun elämään iloa, kiitollisuutta tai jännitystä tai jotain, mitä tarvitset tänään. Tai sitten ei. No worries!

En olekaan näköjään mikään tekniikan ihmelapsi, vaikka olen aina luullut, että sitä geeniperimää olisi tarttunut riittävästi (sori iskä ja veli), joten söhlään ja säädän näiden viestimuotojen kanssa. Taidan tarvita lapsesta itselleni assistentin/konsultin, mutta hänelläkin olisi oma elämä. Ja lapsi ei toivottavasti lue blogia, tämä ei ole ihan K13-kamaa kuitenkaan. Kiitos kun viestittelette, viestit ovat ihania, vastailen niihin sitten kun tajuan, miten se milläkin ohjelmalla tehdään ja vastaan mitä ihmeellisempiin aikoihin. Saan viesteistä valtavasti voimaa ja intoa ja hyvää mieltä! Keep coming!! Kortisoni-Xena ei nukuta minua vielä riittävästi - tosin sitten kun viimein nukun, pienellä avustuksella, kuorsaan selälläni kuin pieni porsas, enkä herää edes omaan kuorsaukseeni. Pelottavaa muille! Pitäkää te siis ihmiset puhelimistanne mediaäänet kiinni, ettette herää yöllisiin viesteihini, joita saatan lähettää. Kysykää neuvoja teineiltä - niiltä saa aina parhaat ohjeet kaikkeen tekniikkaan. Kyllä nörtit ja muut insinööritkin tietää ja digitalisaatioon paremmin perehtyneet opettajat!

Siis kyllä on vuoristorataa. Tänäkään vappuna en ole juonut pisaraakaan alkoholia, en edes kuohuviiniä ja simakaan ei käynyt,  mutta keinuttaa niin että päässä soi jo monetta päivää Antti Tuiskun keinutaan (aah, korvamatoa! Not my favourite) Keinutuksen ja vuoristoradan syynä siis ihanat epilepsialääkkeet, kortisoni ja siitä vieroittuminen ja varmaankin myös vahva kipulääke. Ja tilanne. Käsittämättömät kurvit joka mutkassa. Mutkat suoriksi!

Henkilökohtaiseen faceeni kirjoitin eilen aamulla 1.5.2018 klo 6.53: " Mä oon varmaan 5 kertaa yrittäny muokata tätä julkaisua. Oon kotona siis, ei tarvittu uutta leikkausta! Eilen (30.4.2018 klo 9.48) julkaisin sairaalan osastolta, että "en pääsekään kotiin. Ne leikkaa uudestaan jo tänään. Sinne jäi liikaa kasvainta ja parempi kaivaa kunnolla pois koska muut hoidot on epävarmoja ja se ehtii kasvaa ennen niiden aloitusta. Pikkusen jännittää vaikka tiedän että oikea päätös. Mut tää toipuminen on niin rankkaa. Pulssi hakkaa tuhatta ja sataa. Kyl tää on pitkällä tähtäimellä paras mut nyt menee vaan tunteisiin. Aargh. Kai mä sit oon riittävän nuori toipumaan kahdesta avauksesta putkeen. Ei oo mitenkään epätyypillistä. Sama kirurgi ja ovat yksimielisiä. Näin tehdään kuulemma usein. Parempi toimia ja kaivella kunnolla, kuin odottaa ja katella tehoaako säteet ja sytot. Ja antaa samalla kasvaa. Sori näin kamala päivitys." Mutta uusimmassa päivityksessä 1.5.2018 klo 6.53 siis lisätietoa. Väärä hälytys. Kasvain on hyvin onnistuneesti kaivettu pois jo viime viikolla. Hoitosuunnitelma alkuperäisen mukaan. Kesällä toivuttaan. Lukekaa ja tykätkää blogifanisivusta, en halua koko ajan teidän feedeihin mun sairausasiaa. Elämä jatkuu, nautitaan vapusta!!"








1 kommentti: