perjantai 2. marraskuuta 2018

Korvat umpeen!

Nyt ymmärrän, miksi teinit ja nuoret aikuiset kulkevat joka paikassa (nappi)kuulokkeet päässä. Nyt todella ymmärrän. Viime kuukausina olen istunut paljon odottelemassa bussia tai jotain tapaamista, jonne olen tullut täältä maalta kerran tunnissa tulevalla bussilla. Odottelen paikoissa, joissa en normaalisti oleskelisi kovin pitkään. Hesburger, linja-autoasema, ostoskeskus jne. Kuinka mukavaa onkaan istua sisätiloissa (jos on huono sää), katsella ihmisiä tai vaikka seiniä ja valita itse oma äänimaisemansa sen sijaan että ärsyyntyisi jatkuvalla syötöllä esimerkiksi ympäriinsä kirmailevista kitisevistä ja vaativista mukuloista saati sitten heitä komentavista vanhemmista. Kummatkin toki tekevät juuri niin, kuin heidän kuuluukin. Lasten kuuluu harjoitella oman tahdon ilmaisemista ja vanhempien kuuluu komentaa. Mutta voi miten ihanaa onkaan se, että nappikuulokkeet korvissani en KUULE kitisevää ja jankuttavaa lasta enkä hänen ärsyyntynyttä ja kasvattamaan väsynyttä vanhempaansa, joka silti yrittää jaksaa vääntää jokaisesta ranskanperunasta tai kengännauhasta. Joo, mullakin on omat vääntöni, vaikka perheeseen kuuluukin itseni lisäksi vain yksi yli 4-kymppinen mies ja yksi teinityttö. Mutta nämä vääntöni olen itse valinnut ja niitä vääntöjä on yleensä päivässä vain rajallinen määrä.


via GIPHY


Samaten napit korvissa en kuule kaupassa riiteleviä aviopareja, Hesellä pöytää rummuttavia poikia, kirjastossa itsekseen lauleskelevia tai pakkoyskähteleviä pappoja enkä myöskään omia mahankurinoitani, tai ainakin äänet ovat aika vaimeita. Nappikuulokkeet parantavat elämänlaatuani merkittävästi! Aika vähän on sellaista ääntä tuolla ihmisten ilmoilla hengaillessa, jota jotenkin kaipaisin, ja jos siltä tuntuu, napit voi kiskaista pois nopeastikin. Esimerkiksi kaupan kassan kanssa asioidessa on minusta huomaavaista ottaa napit korvista. Nappikuulokkeiden käytössä olisi korrektia käyttää siis HARKINTAA. Tästä tulee mieleen ne lukuisat tilanteet, joihin opettaessani lukiossa olen törmännyt. Jotkut nuoret tulevat oppitunnille kuulokkeet päässä ja muutaman kerran olen aika pitkään jo ehtinyt pitää oppituntia, kun olen huomannut jonkun onnettoman pitävän nappeja - tai jopa ihan kunnollisia kuulokkeita - korvissaan. Se oli kyllä äärettömän välinpitämättömyyden osoitus. Ensimmäisiä kertoja olin niin järkyttynyt, että en osannut kuin aukoa suutani. Mielessä heti tietysti lähti väräjävällä äänellä marttyyrin valitusvirsi liikkeelle "Mä olen kuulkaa kuluttanut omasta lauantaipäivästäni hyvin ison osan, jotta olen saanut suunniteltua tämän oppitunnin teille mahdollisimman hyödylliseksi, opettavaiseksi ja kiinnostavaksi. Olen miettinyt tarkkaan, miten jokaisen minuutin kuluttaisin, vaihtelevia ja monipuolisia oppimistapoja hyödyntäen jotta te oppisitte parhaiten. Yhtään turhaa minuuttia ei mahtunut ohjelmaan. Ja sitten tänne marssitaan napit korvissa ja mulkaistaan vihaisesti kulmien alta, kun pyydän laittamaan ne syrjään. Pitäkää tunkkinne!" Ensimmäisiä kertoja aloitin todella valitusvirren veisaamisen ihan ääneen, sopivan ilmeen kera. Kokemuksen karttuessa en ole enää viitsinyt kuluttaa kallisarvoista oppituntiaikaa saarnaamiseen kovin usein. Yleensä jatkan puhetulvaani, huikkaan väliin "Pertti siellä ottaa sitten napit pois päästä eikä koske niihin enää luokan seinien sisäpuolella".


via GIPHY


Kotona olen yrittänyt rajoittaa kuulokkeiden käyttöä vain niihin tilanteisiin, joissa se on ehdottoman tarpeellista. Lapsi on muutaman kerran kokkailut tai leiponut kaverinsa kanssa keittiössä ja pyytää minua vetäytymään kuplaani, jotta en häiritse neuvomisella heidän ääneenpohdiskelujaan "mitä tää kaavilointi tarkoittaa, onks se niinku kaapimista vai kaulimista". Hän kun tietää, että en voi olla reagoimatta, jos kuulen kysymyksen, johon osaan vastata. Muutaman kerran on tullut sen tyyppistä silmienpyörittelyä, että ilmeisesti olen ruvennut taas luennoimaan. Mitä, minä vai?

Pelkään päivää, jolloin unohdan nappikuulokkeet kotiin ja joudun astumaan tästä kuplasta oikeaan, meluisaan ja ärsyttävään ulkomaailmaan. Ihmisten ilmoille ilman mahdollisuutta vetäytyä omaan kuplaani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti