torstai 22. marraskuuta 2018

Oi suuri ja mahtava syöpäklinikka

Vakiohengailupaikastani Turun linja-autoasemalta näkyi upeat pilvet viime viikolla.

Muutama merkintä on odotellut kalenterissa kesästä asti. Yksi niistä oli tämänpäiväinen yhteisvastaanottoaika TYKSin syöpäklinikalla. Paikalla oli se onkologi, jonka tapasin ensi kertaa kesäkuussa leikkauksen jälkeen ja se neurologi, jonka tapasin silloin ihan alkuvaiheessa osastolla. Molemmat mukavia ja ammattitaitoisia sekä hyvin potilaat huomioivia naisia. Tosi hyvä idea muutenkin, että kaksi eri asiantuntijaa pohtii yhdessä ja potilaan kanssa asioita. Nyt väsyttää niin törkeästi, että en jaksa selostaa kovin yksityiskohtaisesti (you wish), mutta pääpointit ovat tässä:

- magneettikuvat näyttävät hyvältä, mikään ei näytä muuttuneen elokuun kuvasta, tämä on erityisesti radiologin mielipide.
- oma neurokirurgini (joka soitti kuin soittikin mulle keskiviikkona iltapäivällä, kun alunperin hänen piti soittaa maanantaina) on sitä mieltä, että 100%:sti jäännöskasvaimen mahdollisuutta ei voi sulkea pois, koska magneettikuvassa näkyvä vaurioalue (infarktikohta) sotkee näkyvyyttä
- onkologi ja neurologi nyökyttelivät yhteisvastaanotolla, että onpa hyviä uutisia (ja onneksi onkologi muisti, että mulle ei edelleenkään tarvitse lässyttää) ja kertoivat, että neuro-onkologisessa lääkärikokouksessa oli tilannettani pohdittu.
- onkologin mielestä kannattaisi tehdä seuraava kontrolli tammikuussa PET-kuvauksena, jolla yritetään saada lisätodisteita siitä, että infarktialueella ei ole jäännöskasvainta. PET kuvaa siis aivojen toimintaa radioaktiivisen isotoopin avulla (eri aineiden atomien osat törmäilevät toisiinsa ja tuottavat säteilyä, joka voidaan muuttaa kuvaksi. Luulisin. Mulla oli lyhyt fysiikka).
-PET-kuvauksen etu on se, että radioaktiivinen merkkiaine paljastaa sellaiset solut, joissa on vilkastunut aineenvaihdunta eli esim. syöpäsolut. (kukaan ei sanonut  mitään siitä, pitääkö PETissä olla ajattelematta jotain asiaa, ettei tietyt aivosolut aktivoidu. Tai voi elämä jos siellä kuuluu jotain häiriöääniä. Ärsytysalue vilkkuis niin punaisena. Tai musiikkia!! Kaksi viikkoa sitten, kun olin magneettikuvassa, siellä sai valita kuulokkeisiin tulevan radiokanavan. Erehdyin valitsemaan Yle Puheen. Ajattelin, että en jaksa mitään kaihoisia rakkauslauluja. Väärä valinta. Jouduin kuuntelemaan "OI SUURI JA MAHTAVA NEUVOSTOLIITTO, SUT SYNNYTTI VALTAVA VENÄJÄN MAA...." tai mitkä ne sanat nykyään ovatkaan. Venäjäksi. Näillä sanoilla mä sen olen ala-asteella oppinut. Kyseessä oli siis jääkiekon Karjala-turnaus ja Suomi-Venäjä-peli.)
-Jos PET on negatiivinen, mikään hoitosuunnitelmassani ei muutu. Seurataan, kuvataan varmaan harvemmin.
-Jos PET olisi positiivinen, kaikki muuttuisi. Se tarkoittaisi suomeksi sitä, että PET olisi paljastanut jäännöskasvaimen, jota magneetti ei tunnistanut. Sitten mietitään leikataanko, sädetetäänkö vai otetaanko sytostaattia.
-Töiden aloittamisesta (miten ja milloin) puhuttiin, huomenna siitä lisää kun menen työterveyslääkärille
-Neuropsykologisten testien tulokset olivat kuulemma ihan ok, normaalin rajoissa. (Ensimmäistä kertaa mut todettiin lähes normaaliksi päästäni.) Niin ok, että niiden puolesta voisin autoa hyvin ajella. Mutta oli puhetta siitä, että testi suoritettiin häiriöttömässä paikassa hiljaa paikallaan istuessa ja SELLAISEEN tilanteeseen törmää työympäristössäni vain ööö.... vessassa käydessä eli ehkä kerran päivässä. Useammin harvemmin ehtii. Ja työkyky on muutakin kuin sitä, että selviää työtehtävistä ilman ruumiita.
-Suurin yllätys oli se, että ilmeisesti joudun syömään epilepsialääkettä loppuelämäni, koska mulla on hiukan kohonnut kohtausriski. Mitään oireita ei onneksi ole ollut. Valitettavasti tuota mun käyttämää valmistetta ei KELA toistaiseksi korvaa juurikaan, mutta se on valittu siksi, että se on ainoa lääke, jonka käyttö ei pitäisi aiheuttaa muutoksia sisäelimissä, jotka voisivat olla syöpähoitojen esteenä.
- Ajokortin voi saada takaisin keväällä, sitten kun kohtauksetonta aikaa on ollut vuosi ja lääkäri on todennut, että päässä ei kasva mitään. Paitsi tukkaa.

Joo, huomenna on taas pitkä päivä, riennän työterveyslääkärille aamupäivällä ja sitten on kaksi muuta tapaamista. Ja kun täältä korvesta lähtee niin aikaa kuluu. (=KAIPAAN AJOKORTTIANI KOVASTI TAKAISIN!!!)

Iskälle ja muille fysiikasta kiinnostuneille löytyy lisätietoa PETistä täällä:
Mitä radiologin kuuluu tietää PETistä
Yksityisen syöpäsairaalan PET-sivut




2 kommenttia: