Ääni ratkaisee

Ensimmäinen vajaa työviikko meni ihan hyvin. Työ ei ollut muuttunut paljon, toki sitä oli huomattavasti vähemmän, koska tunteja oli vähemmän. Vanhat opiskelijat ottivat minut vastaan oikein mukavasti - he olivat ehkä vähän liiankin kiltisti ja uudet opiskelijat toimivat niin kuin yleensä. Ensin olla pari tuntia jäässä ja sitten vähän lämmetään. Hyvässä ja pahassa.

Mulla on opettelun paikka, kun olen ajatellut, että voisin nyt osa-aikaisena työskennellessä kokeilla sellaista taktiikkaa, että en oikeasti tekisikään viikonloppuisin töitä, tuntien valmistelua, kokeiden korjausta yms. Nyt sattui vielä niin tyypillisesti, että perjantaina, jolloin mulle ei ole osunut tunteja, lapsi sairastui flunssaan ja itse heti perään. Vähän huonoilla unilla, ääni rohisevana ja nenä valuen olen sitten oltlut neljän seinän sisällä koko pitkän viikonlopun. Olen mä toki pientä puuhaa keksinyt, mutta välillä on ollut ihan pakko vaan makoilla sohvalla, koska pulssi nousee heti, jos kävelee talon läpi vaikkapa pyykkiä viemässä.

Sellainen tuli tuossa aamuviideltä mieleen, kun valvoskelin, että mahdatko sinä lukijani tunnistaa seuraavan tv-ohjelman ja sen neljä päähenkilöä näistä siellä tyypillisesti esiintyvistä lauseista:
"Olipa aivan mielettömän HUIKEE show, aivan magee!! Diggasin tosi paljon sun äänestä. Kiitosh!"
"Joo, mäkin tykkäsin ja sun laulu kosketti jotenkin tosi syvältä. Mua alkoi vaan niin paljon itkettää. (nyyhkintää). Kiitos tosi paljon, olet aivan ihana!"
"Joo, tässä ne ny tuliki. Oli kyllä hieno esitys. Emmä muuta voi sanoo ku et ei tälläsellä jannulla varmaan oo sulle mitään annettavaa, kyllä se on tuo kaljupää taas se, joka osaa sutkin puhua ympäri"
"Niin. Olit kyllä kova. Just tossa kohtaa, missä tuntui että sun ääni vähän särky, niin oli just kaikkein siistein kohta. Siks mä oikeestaan käännyinkin. Ja jos sä nyt mietit et kenen tiimiin tulisit, niin kannattaa kyllä aatella outside the box. Mä haluaisin oikein ravistella sua että et valitsis just sitä ilmeistä vaihtoehtoa, vaan mietit, kuka oikeesti vois susta saada irti jotain erilaista. Tule siis Tonin tiimiin."

Tunnistitko? Katsottiin näitä perjantai-iltana pari putkeen pikkuteinin kanssa. Ja joka kerta vakuutun Tonin verbaalisista taidoista. No, näitä valintatilanteita, siitä kenen valmentajan tiimiin itse haluaa kuulua, tulee meidän muidenkin elämässä. Siis vaikka emme tositeeveeseen hakisikaan. Esimerkiksi asia, jonka parissa olen tässä taas hiukan askarrellut konkretisoituu huhtikuun puolivälissä, jolloin erilaiset tiimit taas mittaavat kannatustaan. Media, some ja kävelykadut, messut ja kissanristiäiset täyttyvät omia tiimejään mainostavista aktiiveista, jotka jakavat karkkia, ilmapalloja, kahvia ja liudan lupauksia siitä, että laitetaan taas Suomi paremmalle tolalle, hoidetaan Esperit pois päiväjärjestyksestä ja turvataan heikompiosaisten asema, ihan varmasti. Oma lehmä sieltä ojasta vähän huutelee, mutta sille voidaan laittaa huhtikuun 14. päivään asti suukapula ja annetaan ammua vasta sen jälkeen. No. Oikeasti uskon kyllä siihen, että vain äänestämällä voi vaikuttaa tiettyihin asioihin, siksi en koskaan äänestä omia arvojani vastaan ja olen uskollinen valinnoissani. Vielä useampiin asioihin voi vaikuttaa ihan omalla toiminnallaan, sitä voi tehdä joka päivä, oli kausi mikä hyvänsä.

Välillä seison oman elämäni lavalla täysin epäonnistuneena, surkeana luuserina tai joskus harvoin intoa ja voittoa uhkuvana taistelijana. Ja kaikkea siltä väliltä. Mutta mun todellinen valmentajani ei ole koskaan vielä jättänyt kääntämättä tuoliaan minua kohti, vaikka senpäiväinen esitys olisi ollut aivan luokattoman surkea. Eikä siellä tuolinselän takaa ole kuulunut muminaa siitä, että "tuossa oli kyllä paljon hyvää, mutta treeniä, treeniä vaatii" tai että "oli todella taitava, mutta ei vaan riittänyt". Mun valmentajani tuoli on pysyvästi kääntyneenä minua kohti. Esitykselläni ei sinänsä ole mitään merkitystä. Sitä ei arvioida. Se on yhdentekevää sen kannalta, pääsenkö jatkoon. Tuolilla istuva katsoo minuun lempeästi ja sanoo: Tule mun tiimiini. Rakastan sinua riippumatta siitä, miten onnistuit tänään. Kuulut minulle.
Uskon että risti ratkaisee - ei ääni.